Atlantinsilta on Vuoden silta 2022
Teksti: Jenni Ahola
Kuvat: WSP Finland Oy
RILin Vuoden silta 2022 -tunnustuspalkinto on myönnetty Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevalle Atlantinsillalle. Niin teknisesti kuin esteettisesti hallittu ja viimeistelty silta on näyttävä maamerkki kasvavan merellisen kaupunginosan kupeessa.
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva Atlantinsilta on Vuoden silta 2022. Tunnustus myönnettiin Länsiterminaalin ja Jätkäsaaren uudet asuinalueet yhdistävälle sillalle 2.6.2022 RILin tilaisuudessa Helsingissä.
Vuoden silta -kilpailun teemana oli tänä vuonna raideliikenneympäristön sillat. Toukokuussa 2021 liikenteelle avattu Atlantinsilta sujuvoittaa huomattavasti alueen liikennettä, sillä siltaa pitkin kulkee autoliikenteen lisäksi kolme eri raitiovaunulinjaa. Sillan molemmilla puolilla on myös leveät jalankulku - ja pyöräilykaistat.
Kilpailun tuomariston mukaan sillan jokainen osa riippumatta sen koosta, tarkoituksesta tai sijainnista on mietitty ja toteutettu harkitusti ja laadukkaasti.
”Sillan olemuksessa on tavoitettu hyvin paikan henki ja uudelle kaupunginosalle asetetut laatutavoitteet”, toteaa tuomariston puheenjohtaja Ville Alajoki.
Uutta uljasta jättömaalle
Sillan suunnittelu aloitettiin WSP:llä vuonna 2016. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa pohdittiin useita eri tähän ympäristöön sopivia siltavaihtoehtoja. Sijainti uuden merellisen asuinalueen vieressä oli sillan pääsuunnittelijana toimineen Niklas Gordinin mukaan yksi suunnittelun tärkeimmistä lähtökohdista.
”Lopulliseen suunnitelmaan ja teräsbetoniseen kehälaattasiltaan päädyttiin, koska siltakannesta haluttiin mahdollisimman ohut ja sillasta matala, jolloin näkymää merelle ei rajoitettaisi liikaa”, Gordin kertoo.
Meren päälle ja keskelle kaupunkialuetta rakennettavan sillan suunnittelusta ei puuttunut taklattavia haasteita. Suunnitelmissa piti huomioida muun muassa raitiotieliikenne, katusuunnittelu, tulevat rakennukset, viereinen satama ja kaupunginalueen tekniikka.
Yksi merkittävimmin hanketta määrittelevistä seikoista oli sillan sijainti entisen satama-altaan alueella. Silta rakennettiin täyttömaan päälle.
”Alueella tehtiin ennen rakentamista suunnitteluun liittyviä suuria ruoppaustöitä ja maaperä sillan päädyissä vaati tarkkaa suunnittelua. Lopulta silta perustettiin porapaalujen varaan. Sillan itäpäähän rakennettiin yhteensä 2 900 neliömetrin kokoinen paalulaatta”, Gordin kertoo.
Lukuina hankkeen perusteelliset pohjatyöt tarkoittivat myös muun muassa Ahdinaltaan merenpohjan tukemista 48 000 tonnilla kalliomursketta, porapaalutettua maata 16 700 metrin edestä ja teräslyöntipaaluja 3 500 metrin edestä.
Yhteistyöllä maaliin tuiverruksen keskellä
Kolmiulotteinen tietomalli toimi siltahankkeen määräävänä suunnitelmana.
”Rakentamisessa oli mukana tietomalliasiantuntijoita niin YIT:n kuin kaupunginkin puolelta, ja ilman tiivistä yhteistyötä urakointi ei olisi sujunut”, sanoo pääurakoitsijana hankkeessa toimineen YIT:n projektipäällikkö Jarno Ylönen.
Rakennustöitä haastoivat niin avomeren tuuliolosuhteet, veden korkeuden vaihtelu kuin ympärillä olevat rakennushankkeet.
”Sääolosuhteisiin varauduttiin rakentamalla 3 200 neliömetrin kokoinen työsilta puolitoista metriä merenpinnan yläpuolelle. Ympärillä olevien rakennushankkeiden kanssa pidettiin jatkuvasti yhteensovituspalavereja.”
Teknisellä puolella lisähaasteensa urakoitsijalle tarjosivat puolestaan poikkeuksellisen kovat betonilujuudet ja IT-betonivalut.
”Betonirakenteiden haasteita ratkaistiin omalla muotti- ja telinesuunnittelulla pilareissa ja maatuissa. Lisäksi betoneista tehtiin lukuisia ennakkokokeita ja testivaluja betonitehtaalla.”
Innovaatiot muotoilun mahdollistajana
Atlantinsilta on 106 metriä pitkä ja hyötyleveydeltään 26,6 metriä. Vuoden silta -tuomariston mukaan silta on leveydestään huolimatta linjakas ja kevyen oloinen.
”Kansi on muotoiltu hoikaksi ja keveiden pystysälekaiteiden läpi avautuu avoin merimaisema. Ratkaisut keventävät vaikutelmaa kookkaasta sillasta myös visuaalisesti”, tuomaristo toteaa.
Näyttävyyttä luo sillan betoninen kansi, joka on muotoiltu kaarevaksi muistuttaen suurta aaltoa. Kansi valettiin C55/67-P50 korkealujuusbetonilla, jota tuli sillan rakenteeseen noin 2500 kuutiometriä.
Tuomaristo toteaa, että myös sillan välitukien esteettisyys on viety tavanomaista pidemmälle tinkimättömällä muotoilulla. IT-betonista valetut, ruostumattomalla teräslevyllä päällystetyt veistokselliset Y-muotoiset välituet vaativat suunnitteluvaiheessa innovatiivisia ratkaisuja.
”Molempiin suuntiin kaltevat pilarit aiheuttavat kanteen vetovoimia sekä sillan suuntaan että poikkisuuntaan. Pituussuuntainen veto otettiin vastaan jänneteräksin ja poikittainen harjateräksin”, Niklas Gordin kertoo.
Heijastuksia vedestä
Merellinen teema näkyy myös Atlantinsillan pienemmistä yksityiskohdissa. Sillan päihin ja Ahdinaltaan ympärille rakennettujen valkobetonisten tukimuurien pinnassa on kolmiulotteinen aaltokuvio.
Jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennetun näköalatasanteen valaistus on integroitu kaiteisiin ja porrasrakenteisiin. Tuomariston mukaan sillan liikenneväylien pylväs- ja ripustusvalaistus sekä tukien korostusvalaistus on toteutettu maltillisesti herkässä ympäristössä.
Silta muodostaa kaukonäkymässä eheän kokonaisuuden myös pimeään aikaan.
”Valaistus suunniteltiin tuomaan esiin valitut rakenteiden muodot hämärään aikaan siten, että se korostaa sillan kaiteita, Y-pilareita ja tukimuurien valkobetonielementtejä”, toteaa Gordin.
Vuoden silta -tunnustuspalkinto
RILin Sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä hakee vuosittain ehdotuksia Vuoden silta -kilpailuun. Tunnustuspalkinnon jakamisella halutaan nostaa siltasuunnittelun ja -rakentamisen tasoa ja arvostusta maassamme. Lisätietoja kilpailusta ja perusteista valinnalle www.ril.fi/vuodensilta
Atlantinsilta
Tekniset tiedot:
Jännitetty betoninen jatkuva laattasilta
Kokonaispituus: 106 metriä
Jännemitat: 32 + 38,5 + 32 metriä
Hyötyleveys: 26,6 m
Tilaaja: Helsingin kaupunki
Projektinjohtaja Jukka Repo
Suunnittelu: WSP Finland Oy
Siltasuunnittelu: Niklas Gordin, Simo Rautajärvi, Harri Pehkonen, Mikko Toola, Atte Mikkonen
Geosuunnittelu: Juha Auvinen, Lassi Ohtonen
Muotoilu: Verna Vaarna, Simon Örnberg
Valaistussuunnittelu: Teemu Skogberg
Pääurakoitsija: YIT Suomi Oy
Projektipäällikkö: Jarno Ylönen
Vastaava työnjohtaja: Mikko Saresma
Työnjohtajat/työmaainsinöörit: Santeri Antinmaa, Veikko Sahi, Santtu Koskinen, Pasi-Pekka Hyötyläinen, Risto Sell, Henna Haltia, Sami Tanska, Jyrki Jussila
Valvonta: Rakennuttajatoimisto HTJ. Miika Hämäläinen
