Yksityisteiden ja niiden siltojen kunto uhkaa monin paikoin elintarviketuotannon ja muun yksityisteiden varsilla sijaitsevan yritystoiminnan kuljetuksia. Logistiikka on olennainen osa eri alojen tuotantoprosessia, jossa teillä liikkuvat niin raaka-aineet, puolivalmisteet, lopputuotteet kuin ihmisetkin.
Suomalainen tieverkko on kattava jo nykyisellään – meillä on yli 350 000 kilometriä yksityistietä, 78 000 kilometriä maanteitä ja noin 28 000 kilometriä katuja. Vaikka yksityistiet eivät olekaan liikennejärjestelmän näkyvin elementti, niiden merkitys laajalle ja harvaanasutulle maalle on suuri jo määrälläkin mitattuna. Merkittävyys on entistä suurempi, kun kilometreihin lisätään teiden pitoon sitoutuneiden ihmisten määrä ja teiden varaan sitoutuneen muun kansallisen ja yksityisen pääoman arvo.
Yksityistieosakkaan ja valtion kokonaistalouden kannalta yksityistie mahdollistaa arvon tuotannon siinä missä katu tai maantiekin. 90 prosenttia puusta kuljetetaan metsistä tuotantoon yksityisteiden kautta. Monet biovoimalaitokset saavat raaka-aineensa yksityisteiden takaa, ja maatalouden sekä elintarviketeollisuuden tuotteet kulkevat yleensä osan matkaa yksityistietä pitkin. Lisäksi näiden teiden varrelta saattaa löytyä kiertotalouden toimijoita, alihankintaosaamista, palveluita tai muuta pientä ja keskisuurta yritystoimintaa, jonka ei toiminnan luonteen tai toimijan preferenssien takia ole välttämätöntä sijaita taajamissa.
Yksityisteistä puhuttaessa ei pidä myöskään aliarvioida merkittäviä aineettomia arvoja, joita tiet tuottavat vuosittain miljoonille suomalaisille muun muassa jokamiehen oikeuksiin kuuluvan virkistyskäytön tai satunnaisen sieni- tai marjametsällä käynnin muodossa. Kesäinen luonnonmaisema avautuukin monelle suomalaiselle tien päältä. Saapumiseen ja lähtemiseen liittyy paljon mieleenpainuvia muistoja.
Yksityistiet ovat liikennejärjestelmän hiussuonia, jotka kuljettavat ihmisiä, raaka-aineita ja tuotteita suuremmille väylille. Tie on yksilön ja yrityksen arvokas yhteys maailmalle riippumatta siitä, kumpaan suuntaan sitä kuljetaan.
Kun pääväylä tukkeutuu esimerkiksi onnettomuuden yhteydessä, voidaan yhteystarve korvata hetkellisesti yksityisteiden kautta. Ne tarjoavat liikennejärjestelmälle joustoa, silloin kun poikkeustilanne sitä edellyttää. Suuri kiitos kuuluu kaikille yksityisteiden omistajille, jotka huolehtivat tästä liikennejärjestelmän osasta.
Kun yksityistieverkosto pidetään toimintakuntoisena – pystymme pitämään parempaa huolta myös koko maasta.
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2019
www.facebook.com/ROTI2019
www.roti.fi
Liisa-Maija Thompson
Asiantuntija, Suomen Tieyhdistys
ROTI 2019 Liikenneverkot-paneelin jäsen
Sinua voi kiinnostaa myös
Liikenneverkot Suomen tuotantolinjoina
Suomi on siirtynyt osaksi globaalia taloutta ja yhteisöä, jolloin liikenteen infrastruktuuri täytyy nähdä uudesta näkökulmasta. Kaikkien liikenneverkkojen ja -palvelujen on edistettävä Suomen menestystä kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kommunikoinnissa.
Älykkäistä taloista puuttuvat enää palvelut
Eri luvuilla mitattuna kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä rooli kansantalouden, työllisyyden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisen näkökulmista. Siksi toimivampien ratkaisujen ja uusien palveluiden kehittämisellä kiinteistö- ja rakennusalalla on parhaimmillaan valtavat vaikutukset. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan muun muassa parantaa rakennusten kunnossapitoa, edistää energiansäästöä ja asumisen palveluiden tarjontaa.
On korjaamisen vuoro loistaa
Talonrakentaminen kääntyi vuoden 2015 lopulla niin voimakkaaseen nousuun, että valtiovaltaa myöten suitsutettiin rakentamisen sysänneen maamme kansantalouden kasvuun. Mollivoittoisten vuosien jälkeen oli rakentamisen, erityisesti uudisasuntotuotannon, aika loistaa.
Blogit
- ROTI-raportin hyöty kasvu-uralla
- Vastavalmistuneista pidettävä kiinni
- Liikenneinvestoinneilla kilpailukykyä ja hyvinvointia
- Luontokato uhkaa rakentamista
- Parempaa kaupunkivihreää yhteistyöllä
- Lineaaritaloudesta kiertotalouteen
- Rakennetun vihreän kunnossapito kunniaan!
- Kierrätyksestä uudelleenkäyttöön, jätteestä tuotteeksi?
- Vesi- ja viemäriverkostojen saneeraus kohdistettava oikein
- Toteutunut teko on vaikuttava teko
- Systeemisen muutoksen rakennusainekset
- Päästösuunnittelu osaksi kaikkia infrahankkeita
- Jatkuva kehitys on menestymisen elinehto
- Hyvä elinympäristö osaavien tekijöiden työn tulos
- Taide vahvistaa paikan identiteettiä
- Kestävyyssiirtymän massaliike puuttuu
- Systeemistä muutosta ei voi välttää
- Pientalojen energialoikka etenee
- Uudistumista kohti vastuullisuutta!
- Sisustusarkkitehdin äRRäpäät
- Mistä osaajia osaajapulaan?
- Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia
- Osaajakartoitus osoittaa: arkkitehtipula uhkaa taloutta
- Vihreät arvot todeksi yhdessä oppimisen kautta
- Laadukas suunnittelu kunnioittaa käyttäjiä
- Sähkötön nyky-yhteiskunta on mahdottomuus
- Maassa maan tavalla – kielikylpyä suomalaisittain
- Liikenneverkot - Suomen tulevaisuuden avaintekijä
- Rusinat pullasta?
- ROTI 2023: Paukkuja uudistumiseen ja resursseihin
- Renovation Wave suomalaisittain
- Digitalisaatio mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja koulutusyhteistyön
- Asumisen vapaus ja valinnan mahdollisuudet
- Tulevaisuuden kestävää kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan nyt
- Yhtiömallilla yli kuntarajojen
- Kehitys osaamisen varassa
- Hyvä suunnittelu luo arvoa rakennetulle omaisuudelle
- Onko asumisviihtyvyys laskussa?
- Elävöittävä toimisto vai kuolettava etätyö?
- Ajan kerrostumien äärellä
- Korjausvelan kasvun pysäyttäminen nostaa palvelutasoa
- Smart City – isäntä vai renki?
- Tampereella taide on osa raitiotietä
- Restaurointiprojekti vaatii luovuutta ja historian kunnioitusta
- Onnistunut taide rakennetussa ympäristössä?
- Kumppanuudella parempaa rakennettua ympäristöä
- Yhdyskuntatekniikka positiivisesti näkyväksi
- Tulevaisuuden visioiminen luovien menetelmien avulla helpompaa
- Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä infran omaisuudenhallinnan politiikkaa
- Julkinen tila saa olla arkkitehtuuriltaan näyttävä