Useampi meistä lienee joskus saanut tehtäväkseen kehittää jotakin sellaista, jossa lopputulos ei ole ennalta tarkkaan tiedossa, ja mahdollisia ratkaisujakin on useita. Jotta projekti on edennyt, on pitänyt valita, kuinka tarkasti tehtävä pitäisi suunnitella ja olisiko se toteutettava itse vai ryhmätyönä. Päätöksiä on helpottanut, jos käytettävissä on ollut eri osa-alueiden asiantuntijoista koostuva sitoutunut ryhmä, jolla on myös ketterien kehitysmenetelmien osaamista.
Vuoden 2017 ROTIssa digitaaliset ratkaisut -asiantuntijapaneeli arvioi, että toimialan kehitys ei ollut pysynyt muiden toimialojen mukana. Käytännössä toimiala oli siis taantunut. Ratkaisuna esitettiin tuolloin muun muassa kokeilukulttuurin vahvistamista ja juuri käynnistyneen KIRA-digi-ohjelman tukemista.
Reilun kahden vuoden aikana toteutuneiden noin 140 kokeiluhankkeen perusteella voidaan todeta, että KIRA-digi toimi huikeana toimialan kehittämisen katalyyttinä. Kokeiluhankkeiden myötä noin 400 yritystä, kuntaa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta ovat hakeutuneet yhteen tavoitteenaan kehittää kokeiluiden avulla digitaalisia ratkaisuja käytännössä.
Ketterät ja nopeat kokeilut ovat aktivoineet myös laajempaa kehitystoimintaa, sillä lähes puolet kokeiluprojekteista jatkaa kehitystyötään. Kokeiluiden tuloksena on syntynyt uusia palveluita, joista ensimmäiset ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota sekä tilauksia.
Ekosysteemit ovat erityisesti digitaalisessa arjessa usein käytetty termi. Sillä tarkoitetaan verkostomaista toimintaa, jossa verkoston toimijat muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Ekosysteemit rakentuvat yleisesti tietyn yrityksen, teknologian, palvelun tai tuotteen ympärille. Kullakin ekosysteemiin liittyvällä taholla on oma vahvuutensa, joka täydentää kokonaisuutta.
Digitaalisten palveluiden markkina on globaali. Teknologian ja toimialaosaamiseen yhdistäminen luo uusia mahdollisuuksia isoille ja pienille toimijoille. Ne voivat saavuttaa osana ekosysteemejä globaalin kilpailuedun keskittymällä ydinosaamiseensa ja omiin vahvuuksiinsa. Tästä johtuen rakennetun ympäristön digitaalisten liiketoimintojen ekosysteemien synnyttämiseen ja vahvistamiseen tarvitaan alan vahvaa yhteistyötä ja tukemista. KIRAHub on tähän monimuotoisena ja läpinäkyvänä KIRA-alan ekosysteeminä erinomainen mahdollisuus.
Digitaalisia ratkaisuja on seurattu toimialaa poikkileikkaavana aiheena ROTI-raporteissa 2015, 2017 ja 2019. Digitalisaatiosta on tullut luonnollinen ja kiinteä osa rakennetun ympäristön arkea, joten jatkossa digiratkaisuja ei enää tarkastella erillisenä ROTI-raportin osa-alueena.
On ollut hienoa seurata, miten toimialan organisaatiot ovat uskaltaneet lähteä liikkeelle ja kokeilla uusia digitaalisia ratkaisuja. Samalla ne ovat harpanneet taskukalenteriajasta toimijoiksi erilaisiin ekosysteemeihin. Hyvä näin, sillä ekosysteemit ovat tulevaisuuden kasvualusta.
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2019
www.facebook.com/ROTI2019
www.roti.fi
Mikko Hyytinen
ROTI 2019 Digitaaliset ratkaisut-paneelin pj
Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Pöyry Finland Oy
Sinua voi kiinnostaa myös
Nuoret haastavat meidät ilmastotalkoisiin!
Jotta päästöt saadaan riittävän alas, on koko rakennuksen elinkaari saatava mukaan ilmastotalkoisiin lähtien tuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksista, rakentamiseen ja kiinteistöjen käyttöön ja lopulta purkuun.
Liikenneverkot Suomen tuotantolinjoina
Suomi on siirtynyt osaksi globaalia taloutta ja yhteisöä, jolloin liikenteen infrastruktuuri täytyy nähdä uudesta näkökulmasta. Kaikkien liikenneverkkojen ja -palvelujen on edistettävä Suomen menestystä kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kommunikoinnissa.
ROTI 2019 -raportti julkistetaan 19.3.
"Rakennettuun ympäristöön, niin rakennuksiin kuin infraan, on myös sitoutunut merkittävä osa kansallisvarallisuudestamme. Sen prosentuaalinen osuus on jopa kasvanut viime ROTIn arvioinnista."
Blogit
- ROTI-raportin hyöty kasvu-uralla
- Vastavalmistuneista pidettävä kiinni
- Liikenneinvestoinneilla kilpailukykyä ja hyvinvointia
- Luontokato uhkaa rakentamista
- Parempaa kaupunkivihreää yhteistyöllä
- Lineaaritaloudesta kiertotalouteen
- Rakennetun vihreän kunnossapito kunniaan!
- Kierrätyksestä uudelleenkäyttöön, jätteestä tuotteeksi?
- Vesi- ja viemäriverkostojen saneeraus kohdistettava oikein
- Toteutunut teko on vaikuttava teko
- Systeemisen muutoksen rakennusainekset
- Päästösuunnittelu osaksi kaikkia infrahankkeita
- Jatkuva kehitys on menestymisen elinehto
- Hyvä elinympäristö osaavien tekijöiden työn tulos
- Taide vahvistaa paikan identiteettiä
- Kestävyyssiirtymän massaliike puuttuu
- Systeemistä muutosta ei voi välttää
- Pientalojen energialoikka etenee
- Uudistumista kohti vastuullisuutta!
- Sisustusarkkitehdin äRRäpäät
- Mistä osaajia osaajapulaan?
- Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia
- Osaajakartoitus osoittaa: arkkitehtipula uhkaa taloutta
- Vihreät arvot todeksi yhdessä oppimisen kautta
- Laadukas suunnittelu kunnioittaa käyttäjiä
- Sähkötön nyky-yhteiskunta on mahdottomuus
- Maassa maan tavalla – kielikylpyä suomalaisittain
- Liikenneverkot - Suomen tulevaisuuden avaintekijä
- Rusinat pullasta?
- ROTI 2023: Paukkuja uudistumiseen ja resursseihin
- Renovation Wave suomalaisittain
- Digitalisaatio mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja koulutusyhteistyön
- Asumisen vapaus ja valinnan mahdollisuudet
- Tulevaisuuden kestävää kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan nyt
- Yhtiömallilla yli kuntarajojen
- Kehitys osaamisen varassa
- Hyvä suunnittelu luo arvoa rakennetulle omaisuudelle
- Onko asumisviihtyvyys laskussa?
- Elävöittävä toimisto vai kuolettava etätyö?
- Ajan kerrostumien äärellä
- Korjausvelan kasvun pysäyttäminen nostaa palvelutasoa
- Smart City – isäntä vai renki?
- Tampereella taide on osa raitiotietä
- Restaurointiprojekti vaatii luovuutta ja historian kunnioitusta
- Onnistunut taide rakennetussa ympäristössä?
- Kumppanuudella parempaa rakennettua ympäristöä
- Yhdyskuntatekniikka positiivisesti näkyväksi
- Tulevaisuuden visioiminen luovien menetelmien avulla helpompaa
- Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä infran omaisuudenhallinnan politiikkaa
- Julkinen tila saa olla arkkitehtuuriltaan näyttävä