Suomessa valtio ei ole tehnyt kaikille avoimen ympäristön rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvää %-periaatepäätöstä tai muuta rahoituspäätöstä. Valtion rakennushankkeissa toteutetaankin vähän julkisia taideteoksia. Suomessa Taiken alaisuudessa toimiva Valtion taideteostoimikunta on keskittynyt hankkimaan teoksia valtion omistamiin merkittäviin rakennuksiin ja kokoelman osaksi. Vuonna 2017 tämä budjetti oli 1 M€.
Muissa Pohjoismaissa julkisiin taidehankintoihin budjetoitu määrä eroaa Suomeen nähden merkittävästi.
Ruotsissa Statens konstråd vastaa valtion taidehankinnoista ja ohjauksesta sekä toimii yksityisen sektorin kumppanina. Statens konstråd päättää itse taidehankinnan kohteista ja mahdollisista kumppanuusprojekteista kuntasektorin kanssa. Vuonna 2017 taiteen toteuttamiselle osoitettu erillinen budjetti oli 3,3 M€. 1
Norjassa KORO vastaa valtion julkisen taiteen hankinnoista ja ohjauksesta sekä toimii yksityisen sektorin kumppanina. Toimintasektorina ovat valtion uudet, valtion käytössä olevat ja kuntien ja maakuntien omistamat kohteet sekä julkisen ulkotilan taideprojektit. Norjassa valtion uusissa rakennuskohteissa on käytössä 0,5 – 1,5 % mukainen rahoitus julkisen taiteen toteuttamiselle. KORO:n budjettirahoitus on ylivertaisesti suurin Pohjoismaissa. Vuonna 2017 se oli 17 M€. 1
Tanskassa Statens Kunstfond hoitaa valtion taidehankinnat. Käytössä on lakisääteinen 1,5 % osuus valtion omien rakennushankkeiden budjeteista taiteen toteuttamiseen. Budjetti on keskimäärin 1,5 M€ vuodessa ja suorien taidehankintojen budjetti 0,5 M€ vuodessa. 1
Suomessa on aika työllistää eri alojen taiteilijat ja luovan alan suunnittelijat. Teknisen alan ylivaltaan ympäristön estetiikassa tulisi saada muutos ja kannustaa laajemmin monialaiseen yhteistyöhön.
Taide julkisessa tilassa on kaikkien maksutta saavutettavissa olevaa. Julkinen tila on katuja, aukioita, puistoja, kouluja, päiväkoteja, kirjastoja ja muita kaupunkien ja valtion omistamia yleisölle tai rakennusten käyttäjille avoimia tiloja.
Kuvataiteilijalle tilaustyöt ovat mahdollisuus tienata elantoa ja tehdä työtä, johon on kouluttautunut. Suomessa on erinomaista julkista taidetta ja laaja erityislahjakas taiteilijakunta, jota ei työllistetä riittävästi. Kehityksen jarruna on tällä hetkellä valtion %-periaatepäätöksen puuttuminen. Tällöin myös eri toimialat pysyvät kaukana toisistaan, eikä uusia käytäntöjä rakennu.
Suomen ja niiden maiden välillä, jotka ovat toteuttaneet taideteoksia laajasti osana rakentamista vuosikymmeniä, on valtava ero. Kun Suomessa keskustellaan, miten taideteoksia pystyttäisiin toteuttamaan, toisaalla kysytään asukkailta ja tilojen käyttäjiltä, minkälaista taidetta halutaan toteutettavan. Tähän kasvaminen vaatii aikaa. Silloin, kun päästään keskustelemaan taiteen lajeista, medioista ja sisällöistä, myös taiteilija tulee ymmärretyksi alansa erikoisosaajana.
Julkisen taiteen toteuttamisella on monia vaiheita. Se käsittää jopa vuosia vuorovaikutusta kaavoituksen, projektisuunnittelun ja alueen rakentamisen ajan. Yksi tällaisista kohteista on vuonna 2011 Vantaan Keimolaan alkanut OMBRA-taideteoksen toteutus, joka valmistui viime lokakuussa. Teosta on työstetty kahdeksan vuoden aikana erilaisissa jaksoissa.
Keimolan moottoristadionin entinen valvontatorni muutettiin kaupunki-instrumentiksi. Näin Lincolninaukiolla Keimolan moottoristadionin tarina elää ja siirtyy eteenpäin.
OMBRA on interaktiivinen tilataideteos, jossa voi esiintyä, oleskella ja jota voi soittaa kehon liikkeen avulla. Se muodostaa Lincolninaukiolla toiminnallisen kaupunkitilan ja sosiaalisen kohtauspaikan. Asemakaavalla suojellun tornin käyttötarkoituksen historiaa on kunnioitettu. Teos ilmentää paikan historiaa, vauhtia ja liikettä uudella tavalla.
Taideteos muodostuu tornin arkkitehtuurista ja ”classic rim” -muotoisesta lasikatoksesta tornin laella, tornin toiminnasta instrumenttina ja kilpa-auton äänistä tuotetusta sävelasteikosta, tornin valaistuksesta, vanhasta restauroidusta mainoksesta tornin juurella ja istuttavista Formularengas-veistosryhmästä, historiakylteistä, ajoratapohjan maalauksesta sekä aukion kokonaisilmeestä.
Teoksessa yhdistyvät ideat tornin katoksen tarjoamasta suojasta, näyttävän kiintopisteen toteuttamisesta aukiolle, muotojen, valojen, varjojen, liikkeen ja äänen leikille moottoriurheilun näkökulmasta. Äänimaisemana on kilpa-autoilija Leo Kinnusen kilpa-auton äänen eri korkeudet 12 pisteen surround-järjestelmällä vuoden 1969 Keimolan juhannusajoista.
Teos luo uutta julkisen taiteen kenttää Suomessa ja rikkoo myös raja-aitoja taiteen lajien välillä. Taiteilijan rooli osana alueen suunnittelutyöryhmää on ollut erilainen prosessi kilpailusta alkaen ja näin myös taiteilijuutta uudelleen määrittävä. OMBRAn suunnitteluun ja toteutukseen on osallistunut laaja ja moniammatillinen ryhmä ihmisiä taiteilijavetoisesti.
OMBRA on tila taiteelle ja luovalle tekemiselle asuinympäristössä. Teoksen kokeminen on mahdollista myös eri tavoin aistirajoitteisille. Äänet voi kokea kehollisesti värinäkaiuttimien kautta ja aukion historiaopasteissa on pistekirjoitusta.
Suomella on varaa taiteeseen ja kaikkiin sen muotoihin! Tarvitaan poliittisia päätöksiä siihen, että valtio käyttäisi omassa rakentamisessaan 1–2 % suunnittelu- ja rakentamiskuluistaan julkiseen taiteeseen.
OMBRA-taideteos on toteutettu vuonna 2011 pidetyn kutsukilpailun pohjalta. Työryhmänä kuvanveistäjä Marjukka Korhonen, äänisuunnittelija Markus Raivio ja WSP. Teos on osa Vantaan taidemuseon kokoelmaa. Teoksen toteutukseen ovat osallistuneet: Amplit, Betonipallas, Elpac, Herttoniemen taidevalimo, Kollaasio, NCC, Pro AV Saarikko, SEU, Vihdin Betoni, WSP ja Vantaan kaupunki rakennuttajana. Teos kuuluu Vantaan taidemuseon kokoelmaan.
1Julkisen taiteen toteuttaminen Pohjoismaissa: Henri Terho, Taiteen edistämiskeskus.
Otsikkokuva: Sakari Manninen, Vantaan kaupunki
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.facebook.com/roti2019/
https://twitter.com/roti2019
Marjukka Korhonen
kuvanveistäjä
ROTI 2019 -hankkeen Liikenneverkot-paneelin jäsen
Yksityisteiden ja niiden siltojen kunto uhkaa monin paikoin elintarviketuotannon ja muun yksityisteiden varsilla sijaitsevan yritystoiminnan kuljetuksia. Logistiikka on olennainen osa eri alojen tuotantoprosessia, jossa teillä liikkuvat niin raaka-aineet, puolivalmisteet, lopputuotteet kuin ihmisetkin.
Suomen maanteiden ja rautateiden kunto on heikentynyt kuluneen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Liikenneverkkojen tilaa on kuvattu korjausvelalla – tarkoittaen termillä sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyväksi kunnoksi on määritelty "riittävä tekninen ja taloudellinen taso". Se tarkoittaa ko. väylän merkittävyyteen riittävää kuntotasoa, mutta ei siis täysin uuden väylän tasoista kuntoa.
Suomi on siirtynyt osaksi globaalia taloutta ja yhteisöä, jolloin liikenteen infrastruktuuri täytyy nähdä uudesta näkökulmasta. Kaikkien liikenneverkkojen ja -palvelujen on edistettävä Suomen menestystä kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kommunikoinnissa.