Tiiviissä kaupunkirakenteessa olosuhteet ovat usein hyvin haastavia niin viherrakentamisen kuin vihreän menestymisen ja varsinaisen hoitotyönkin näkökulmasta. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että urbaanin vihreän suunnitteluhankkeissa kaikki prosessin osapuolet ymmärtäisivät asiantuntemuksen tärkeyden kaikissa prosessin vaiheissa

Suunnitelluille puille ja viherkertoimen edellyttävälle vehreydelle ei ahtaassa kaupunkitilassa ja tonteilla usein jää riittävästi kasvutilaa. Siksi tiivistyvä kaupunkirakenne ahtaine tontteineen vaatii yhä haastavampia viherrakenteita, jotta viherkerrointavoitteet saavutetaan. Pahimmassa tapauksessa viherkerrointavoitteet jäävät kokonaan saavuttamatta.

Kaupunkivehreyden kanssa toimivien on tärkeää tunnistaa, että viherkerroinvaatimus ei ulotu vain rakennuskohteen toteutusvaiheeseen, vaan sen koko elinkaareen. Kaikkein tärkeintä on pyrkiä varmistamaan suunnittelu- ja toteutusratkaisuilla, että suunnitelman mukaisella vehreydellä on edellytykset kehittyä täyteen kukoistukseensa koko elinkaarensa ajaksi.
 

Kaupunkivehreyden hyödyt moninaiset

Tiiviin kaupunkirakenteen haasteita ovat korkeat pintalämpötilat eli lämpösaarekeilmiö ja kaupunkitilaan heijastuva UV-säteily. Samaan kategoriaan kuuluvat myös ilmanlaadun ongelmat, kuten korkea otsonipitoisuus ja muut pienhiukkaset, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen. Omat haasteensa aiheuttavat myös kaupunkitulvat, vesistöön kaupunkivesien mukana pääsevät epäpuhtaudet, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja sen kerrannaisvaikutukset, kaupunkitilan äänimaailmat ja erityisesti kovista pinnoista heijastuvat kaikuvat äänet.

Iso ongelma on myös hiilidioksidipitoisuuksien kasvu, jos kaupungeissa ei ole kasvillisuutta sitomassa sitä. Vähäiselle huomiolle ei voi jättää myöskään ihmisten hyvinvointia, joka liittyy luonnonelementtien läsnäoloon. Luonnonprosesseja ei pysty kontrolloimaan, eikä monimuotoisuutta voi suunnitella. Voimme vain luoda olosuhteita ja toivoa, että ne kelpaavat muille lajeille. Tämän tietää jokainen, joka on laittanut linnunpöntön puuhun.

Luonnon herkkien prosessien kanssa toimiminen rakennetussa ympäristössä erityisesti rakennusten katoilla ja julkisivuilla sekä kansipihoilla vaatii paljon teknistä osaamista niin suunnittelijoilta kuin toteuttajiltakin. Lisäksi on tärkeää, että tieto suunnitteluratkaisujen perusteista kulkee hankkeen osapuolille sen eri vaiheissa. Ilman tarpeellisia taustatietoja toteutustapa monesti vesittää ratkaisun. Hyvä esimerkki tästä on hulevesien viivytyksessä viherkatoilla liian ohut kasvualusta.

Vaikka yhteistyön arvo ja merkitys on joissain hankkeissa tunnistettu, niin yleensä Suomessa edetään maisemarakentamisen suunnittelussa ja viherrakentamisessa vielä perinteisillä alihankintamalleilla. Tiivistyvään yhteistyöhön on kuitenkin jo esimerkiksi Keski-Euroopassa luotu toimintamalleja, joiden avulla voidaan selättää vaativaan viherrakentamiseen liittyviä kustannus- ja elinkaaririskejä.
 

Esimerkkiä Hollannin tornitalosta

Erinomainen esimerkki kaupunkivihreän tavoitteiden johdonmukaisesta sisällyttämisestä hankkeeseen on Hollannissa Utrechtin kaupunkiin rakenteilla oleva Wonderwoods vertical forest- projekti.

Kunnianhimoisessa tornitalohankkeessa viherrakennusyritys yhteistyökumppaneineen on ollut mukana projektissa arkkitehtikilpailuvaiheen jatkosuunnittelussa alusta asti. Keskeistä on, että viherrakentamisen osaamista on ollut prosessin kaikissa vaiheissa. Varsinainen suunnitteluvaihe kestää kahdeksan vuotta (vv. 2017-2025), mutta viherrakentaja huolehtii tämän vertikaalisen metsän hoidosta ainakin seuraavat 25 vuotta tästä eteenpäin.

Tämä kuvaa kaupunkivihreän aikaperspektiiviä. On tärkeää, että vihreän elementin toteutus- ja selviytymismahdollisuuksista huolehditaan koko suunnittelu- ja rakentamisprosessin ajan. Hollannin projektissa on yhteistyön myötä huolehdittu kunnianhimoisen kohteen viherrakentamisen työturvallisuusratkaistuista ja hoidon turvallisista valjasrakenteista.

Kun esimerkiksi asuinrakennuksen kasvillisuutta hoidetaan kiipeilyvaljain julkisivun ulkopuolelta, on yli sata metriä korkea rakennus pitänyt varustaa riittävillä tietoliikenneyhteyksillä. Näin kastelutarvetta voidaan seurata etänä ja drooneilla sekä huolehtia muun muassa oikeanlaisen paikkaan sopivan taimimateriaalin oikea-aikaisesta saatavuudesta, kasteluveden riittävyydestä, materiaalien nostoista ja kasvillisuuden kiinnityksistä.

Wonderwoods on täältä Suomesta katsottuna kunnianhimoinen hanke, mutta se kuvaa hyvin tulevaisuuden trendiä viherelementteihin liittyvän osaamisen tarpeellisuudesta osana rakentamisen yhteistyötä. Ja miksei vastaavaa hanketta voisi olla meilläkin joku päivä, kun kaupungit tiivistyvät ja tarvitaan innovatiivisia keinoja tavoitellun viherkerroinluvun saavuttamiseen.
 

Jätkäsaaren onnistunut kortteli

Kotimaisena Best practice -esimerkkinä mainittakoon Helsingin Jätkäsaareen jokunen vuosi sitten rakennettu kokeellisen viherrakentamisen Vihreistä Vihrein -kortteli. Korttelissa on viherkattoja kolmessa eri kerrostasossa yhteensä viisi kappaletta. Näistä kaksi on suunniteltu kuiviksi monimuotoisuutta edistäviksi ketokatoiksi, kaksi hedelmäpuutarhoiksi ja yksi rakennuksia yhdistäväksi suureksi viljelykatoksi asukkaille. Lisäksi hankkeessa on pohjoiseen avautuva kansipiha, jonka keskellä on aukko pysäköintitason istutusaltaan kohdalla. Kolmella lähes avomerelle avautuvalla julkisivulla kasvaa köynnöskasveja ja jokaisen asunnon parvekkeeseen on kiinnitetty istutuslaatikko.

Vihreistä Vihrein -korttelin suunnitteluvaiheessa tehtävä oli haastava, ja me suunnittelijat tunnistimme kohteen kunnianhimoiseen viherrakentamiseen liittyvät riskit. Näin perspektiivistä onnistuneen lopputuloksen jälkeen voi kertoa, että rakkaalla lapsella oli monta nimeä. Hanke tunnettiin meillä suunnittelupöydällä muun muassa nimillä virheistä virhein ja ruskeista ruskein. Tämä ehkä kuvaa tunnetta, kun harjoitellaan tilaajan rahoilla, ilman referenssikohteita. Kyseessähän ei ollut koerakentamisen kortteli.

Onneksemme tilaaja otti huolemme vakavasti, ja muuten SR-mallilla rakennettuun kohteeseen kiinnitettiin tilaajan erillishankintana pätevä viherurakoitsija, samanaikaisesti talonrakennusurakoitsijan kanssa. Yksi viherrakentajan valintakriteereistä oli osaaminen kohteen kasvillisuuden hoidossa rakentamisen jälkeen. Vihertyöt toteutettiin talonrakentamisurakalle alistettuna sivu-urakkana, ja vihertöiden vastaava mestari osallistui työmaakokouksiin. Hänellä oli myös oma työpiste työmaakopissa, jolloin voitiin varmistua haastavan viherrakentamisen huomioiminen toteutuksen aikana.

Lisäksi hankkeen vehreyden tekninen toteutus ja viherrakentamiseen liittyviä riskejä ratkottiin yhteistyössä osapuolten kesken prosessin aikana. Tämä osapuolten arvokkaan yhteistyön tuloksena rakennettu asuinkortteli todellakin on Vihreistä Vihrein, vielä näin vuosien jälkeenkin.

Tästä huolimatta jälkikäteen on mahdollista tunnistaa monia haasteita, jotka olisi voitu ratkaista paremmin, jos viherrakentaja olisi ollut suunnitteluprosessissa aktiivisena osapuolena prosessin jo vielä varhaisemmassa vaiheessa.

Vihreistä Vihrein -korttelin viherrakenteiden toteutustapa kuitenkin osoitti, että järjestelyllä voidaan tuottaa lisäarvoa erityisesti kustannus- ja elinkaarinäkökulmista. Tämä ei ole meillä vielä osa rakentamiskulttuuria, mutta haastavissa viherrakentamiskohteissa erityisesti katoilla ja ahtailla tonteilla toimittaessa käytännön soisi yleistyvän.

Jätkäsaaren kokemus todistaa, että on tärkeää pyrkiä mahdollisimman laajaan yhteistyöhön prosessin kaikkien osapuolten kesken, ideavaiheesta alkaen. Siten voimme varmistaa, että kaupunkivihreän tavoitteet muuttuvat vastauksiksi muuttuvan ilmaston haasteita ratkottaessa.

********

ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.roti.fi/blogit

 

 

Takaisin listaukseen