Infrarakentamisen kansallisen päästötietokannan kautta alan toimijoille tarjoutuu aiempaa parempi mahdollisuus päästöjen tunnistamiseen ja vähentämiseen
Uusimpien arvioiden mukaan infrarakentamisen vuosittaiset päästöt ovat jopa 58 prosenttia aiempia arvioita suuremmat. Päästöjä aiheutuu vuosittain yhtä paljon kuin talonrakentamisesta.
Rakentamisen raaka-aineiden käytön on todettu olevan merkittävä uhka ilmaston lämpenemisen rajoittamiselle alle kahteen asteeseen. Sama pätee luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen.
Infrahankkeista suurin osa toteutetaan edelleen tavanomaisiin ratkaisuihin perustuen. Niissä ei ole huomioitu ilmastonäkökulmaa, materiaalivirroista ei ole tietoa ja luonnonvarakulutuksen pienentämiselle ei ole tavoitteita. Jos jatkamme nykymenolla, materiaalien louhinnan ja käytön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoden 2015 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Infrarakentamisen kansallinen päästötietokanta CO2data.fi ja arviointimenetelmä ovat vastikään tulleet avoimesti käytettäviksi infra-alan toimijoille ja laskentaohjelmistoille. Tietokannasta löytyy hyvin päästökertoimia, ja se mahdollistaa jo nykyisellään kattavan päästölaskennan toteuttamisen vertailukelpoisesti infrahankkeissa.
Infra-alan toimijoille tarjoutuu nyt aiempaa parempi mahdollisuus päästöjen tunnistamiseen ja vähentämiseen. Näin myös infrahankkeiden tilaajien on aiempaa helpompi vaatia hankkeissa päästösuunnittelua.
Päästösuunnittelu on infra-alalla uusi termi, mutta uuden avoimen päästötietokannan ja yhdenmukaisen arviointimenetelmän myötä se tulee vauhdilla yleistymään. Päästösuunnittelun tavoitteena on pienentää infrarakentamisen koko elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia kestävästi ja kustannustehokkaasti. Tavoite on erittäin oleellinen, sillä rakentaminen on maailman suurin raaka-aineiden käyttäjä, ja sekä kulutusta että päästöjä olisi kyettävä vähentämään reippaasti.
Infrarakentamisen päästöt koostuvat materiaalien tuotannon, kuljetusten ja rakentamisen päästöistä. Usein hankkeiden merkittävimmät päästölähteet ovat pohjanvahvistukset, taitorakenteet ja materiaalien kuljetus.
Päästösuunnittelu täytyy ottaa osaksi kaikkien infrahankkeiden suunnittelua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankkeessa tunnistetaan päästöintensiiviset rakenteet, työvaiheet ja materiaalit. Näiden pohjalta tehdään vertailua ratkaisuista, joilla hankkeesta aiheutuvia päästöjä voidaan pienentää.
Vaihtoehtotarkastelulla etsitään siis teknisesti toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni, käyttöikä pitkä ja kiertotalouden mahdollisuudet maksimoitu. Näistä ratkaisuista toimivat esimerkkeinä massatalouden optimointi, ylirakentamisen ja kaivuun välttäminen, maa- ja kiviainesten hyötykäyttö, uusiomateriaalien käyttö, stabiloinnin sideaineen optimointi sekä vähäpäästöisen betonin ja asfaltin käyttö.
Päästösuunnittelu voidaan nähdä jopa uudenlaisena tekniikka-alana, joka haastaa tavanomaisen suunnitteluorganisaation ja hankkeen johtamisen. Se edellyttää eri tekniikka-alojen tiivistä yhteistyötä ja rohkeaa ajattelutavan muutosta. Päästösuunnittelulla voidaankin parhaiten vaikuttaa, kun se omaksutaan osaksi kaikkia tekniikka-aloja ja suunnitteluvaiheita. Sen avulla voidaan myös havainnollistaa eri tavoitteiden väliset kytkennät.
Tästä hyvä esimerkki on, miten olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen ja esimerkiksi uusien raitiotielinjausten rakentaminen olemassa olevaan katuverkkoon säästää sekä päästöjä että hiilinieluja, luontoalueita ja ekologisia yhteyksiä.
Päästösuunnittelua ollaan jalkauttamassa kaavatarkasteluihin sekä yleispiirteisiin suunnitteluvaiheisiin. Tämä kehityssuunta on erittäin merkittävä, sillä mitä aikaisemmin ilmastonäkökulma saadaan mukaan vaihtoehtojen arviointiin ja päätöksentekoon, sitä suurempi päästövähennyspotentiaali on.
Jatkossa yleispiirteinen tieto hankkeiden elinkaaripäästöistä tuo uutta näkökulmaa infran kunnossapitotoimien, nykyisen infran parantamisen ja uusien investointien kannattavuuden arviointiin.
***********
ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.roti.fi/blogit
Riina Känkänen
Head of Sustainability, Ramboll Finland ja Infra-toimikunnan puheenjohtaja, Green Building Council Finland
Kuva: Ramboll Finland Oy / Sanna Liimatainen
Blogit
- ROTI-raportin hyöty kasvu-uralla
- Vastavalmistuneista pidettävä kiinni
- Liikenneinvestoinneilla kilpailukykyä ja hyvinvointia
- Luontokato uhkaa rakentamista
- Parempaa kaupunkivihreää yhteistyöllä
- Lineaaritaloudesta kiertotalouteen
- Rakennetun vihreän kunnossapito kunniaan!
- Kierrätyksestä uudelleenkäyttöön, jätteestä tuotteeksi?
- Vesi- ja viemäriverkostojen saneeraus kohdistettava oikein
- Toteutunut teko on vaikuttava teko
- Systeemisen muutoksen rakennusainekset
- Päästösuunnittelu osaksi kaikkia infrahankkeita
- Jatkuva kehitys on menestymisen elinehto
- Hyvä elinympäristö osaavien tekijöiden työn tulos
- Taide vahvistaa paikan identiteettiä
- Kestävyyssiirtymän massaliike puuttuu
- Systeemistä muutosta ei voi välttää
- Pientalojen energialoikka etenee
- Uudistumista kohti vastuullisuutta!
- Sisustusarkkitehdin äRRäpäät
- Mistä osaajia osaajapulaan?
- Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia
- Osaajakartoitus osoittaa: arkkitehtipula uhkaa taloutta
- Vihreät arvot todeksi yhdessä oppimisen kautta
- Laadukas suunnittelu kunnioittaa käyttäjiä
- Sähkötön nyky-yhteiskunta on mahdottomuus
- Maassa maan tavalla – kielikylpyä suomalaisittain
- Liikenneverkot - Suomen tulevaisuuden avaintekijä
- Rusinat pullasta?