Millaisin keinoin pystymme lähivuosina vastaamaan arkkitehtien osaajapulaan?

Suomalainen arkkitehtiosaaminen on maailmanluokan tasoa. Se on itse asiassa niin hyvää, että työntekijöiden tarjonta ei monien arkkitehtitoimistojen mukaan vastaa tällä hetkellä kysyntään. Alan työvoimapula on ollut ilmeinen, mikä näkyy osaavan työvoiman vajeena hetkellisistä suhdannevaihteluista riippumatta.

Finnish Consulting Groupin tekemän Osaajakartoituksen hyvin maltillinen arvio koulutuspaikkojen lisäämisestä on nykyiseen verrattuna 10-15 prosenttia. Mikäli halutaan varmistua kuntien arkkitehtivirkojen työvoimansaannista ja tukea samaan aikaan alan kehitystä, parempaa ja vastuullisempaa elinympäristöä sekä arkkitehtuuriviennin kasvua, täytyy lisäyksen olla selvästi suurempi.

Arkkitehtiopiskelijoiksi on paljon tulijoita, mutta resursseja kouluttamiseen ei ole riittävästi. Vuonna 2022 Aalto-yliopiston arkkitehtuurin koulutusohjelmaan haki 700 henkilöä, ja sisään otettiin reilu 50 uutta opiskelijaa. Sama suhde toistuu myös muissa koulutuspaikoissa eli Tampereella ja Oulussa. Koulutettavien arkkitehtien määrä on selvästi liian alhainen. 

Vertailtaessa arkkitehtien määrää esimerkiksi Tanskaan huomataan, että Suomen kanssa samaa kokoluokkaa edustavan Tanskan arkkitehtien määrä on Suomeen verrattuna lähes kolminkertainen.
 

Koulutuspaikkojen lisääminen välttämätöntä 

Arkkitehtien vaje näkyy lähitulevaisuudessa yhä enemmän niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Kunnasta riippuen pelkästään kuntien nykyisistä arkkitehtivakansseista on aukeamassa eläköitymisen vuoksi lähivuosina noin 30-60 prosenttia. Tämä käy kalliiksi paitsi kunnille ja jäsenyrityksillemme, myös muille yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Viivästyvät hankkeet ja hidastuva julkisen sektorin luvitus ja kaavoitus ovat rasite koko taloudelle. Ne hidastavat ja vähentävät investointeja sekä kotimaasta että ulkomailta. 

Olemme saaneet monilta jäsenyrityksiltämme painavaa palautetta siitä, että osittain alan osaajapulaa paikkaamaan luotu rakennusarkkitehtuurin AMK-koulutusohjelma ei sellaisenaan vastaa jäsenyritystemme tarpeisiin. Myös osaajakartoituksen tuloksista selviää, että ammattikorkeakoulujen rakennusarkkitehtikoulutusta ei ole tarpeen lisätä.

Kartoituksen jälkeen on kuitenkin tehty päätös antaa rakennusarkkitehtitutkinto-oikeus Turun ammattikorkeakoululle. Monet rakennusarkkitehdiksi valmistuneet myös hakeutuvat nykyisellään suoraan arkkitehtuurin maisteriopintojen pariin. Tästä syystä on tärkeää lisätä osaajakartoituksen mukaisesti koulutuspaikkoja nimenomaan yliopistopuolelle.

Maailmalta tulee Suomeen uusia osaajia, mutta on selvää, että meidän pitää parantaa myös pitovoimaamme. Alan tämänhetkinen toimintaympäristö ei houkuttele osaajia jäämään Suomeen. Helpot korjausliikkeet täytyy tehdä heti – esimerkiksi englantia olisi jatkossa pystyttävä käyttämään yhtenä mahdollisena työkielenä kuntien kanssa asioidessa.

Neljällä keinolla osaajapula kuntoon

Osaajapulan tilkitsemiseksi koulutuspaikkoihin on ensinnäkin tehtävä merkittävä lisäys joko perustamalla uusi arkkitehtuurin opiskelulinja Lappeenrannan tai Turun yliopistoon tai toteuttamalla lisäpaikkoja ja antamalla vastaava määrä resursseja olemassa oleviin arkkitehtuurin koulutusohjelmiin. Toiseksi englanti on hyväksyttävä yhdeksi kuntien työkielistä. Kolmanneksi EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupien käsittely on tehtävä helpommaksi ja nopeammaksi myös arkkitehtialalla. Neljänneksi on tukittava aivovuoto rakentamalla kannustimia Suomessa opiskeleville kotimaisille ja ulkomaisille opiskelijoille, jotta he voisivat siirtyä Suomen työmarkkinoille opiskelujensa jälkeen.

Näillä toimilla puretaan yksi merkittävä kasvun pullonkaula koko maan osalta ja luodaan mahdollisuudet arkkitehtitoimistoalan kasvulle ja kansainvälistymiselle.

*************

ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.roti.fi/blogit

Arkkitehtuurin alan työnantajille suunnattu osaajakartoitus tehtiin syksyllä 2022. Vastaajia oli yhteensä yli 150 sekä kunta- että yksityiseltä sektorilta. Selvityksen toteutti Finnish Consulting Group FCG.

Yksityisten työnantajien kyselyn jakelusta vastasivat Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Rakennusinsinöörit ja -arkki­tehdit RIA, suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL. Jakeluissa yksityisiä työnantajia olivat sekä pienet arkkitehtitoimistot että monialaiset suuret suunnittelutoimistot.

 

 

Takaisin listaukseen