"On kohtuuton vaatimus, että suomen kielen taito on edellytys työpaikan saamiselle", kirjoittaa Mirja Illikainen, Koulutus ja kehitys -paneelin pj.
Kun työhuoneeni ovelle astuu ulkomaalainen opiskelija ja kysyy: ”Mitä kuuluu?”, vastaan suomeksi, mutta vaihdan kielen nopeasti englanniksi. Liian nopeasti, tiedän sen itsekin. Kielitaito kehittyy, kun sitä saa käyttää, mutta en anna siihen tilaisuutta.
Tämän vuoden ROTI-raportti antaa synninpäästön meille kärsimättömille. Yksi sen tärkeimmistä viesteistä on: englannin kielen käyttö on suomalaisessa työelämässä ihan hyväksyttävää. Itse asiassa se on ehdottoman tärkeää.
Sitä raportti ei kiistä, etteikö suomalaiseen yhteiskuntaan integroidu parhaiten oppimalla suomen kielen. Suomen kielen oppiminen maassa, jossa lähes jokainen osaa englantia, vaatii kuitenkin valtavaa sinnikkyyttä.
Istuin vasta illallispöydässä USA:sta kotoisin olevan kollegani kanssa, joka muutaman täällä asutun vuoden jälkeen puhuu täysin sujuvaa suomea. ”Kolme vuotta tässä meni, mutta olen opetellut suomea vähintään tunnin joka ikinen päivä”. Olin sanaton. Mikä motivaatio ja mikä sitoutuminen!
Kahden vuoden välein ilmestyvä ROTI-raportti on painottanut ulkomaalaisten osaajien tarvetta aikaisemminkin, mutta nyt asiaan on herätty toden teolla. Ulkomaalaisen työvoiman saaminen on meille elämän ja kuoleman kysymys. Suomen kielen pikaista oppimistakin tärkeämpää on se, että tulijat saavat nopeasti työn syrjästä kiinni. Meidän on pakko hyväksyä, että englantia käytetään työkielenä suomen rinnalla.
Tämän vuoden ROTI-raportin yksi keskeisimmistä viesteistä on mielestäni se, että Suomessa pitää pystyä toimimaan englannin kielellä. Englanninkielisiä työtehtäviä täytyy aktiivisesti luoda, ja toimintaympäristöä pitää muuttaa niin, että englanniksi voi toimia ainakin suurimmissa kaupungeissa. Tapahtumia ja koulutuksia pitää järjestää englanniksi ja vieraskielisiä osaajia tukea mentorointiohjelmien avulla.
Tarvitaan kulttuurinen muutos. Työelämän kaksikielisyys on välttämätöntä. Englantia pitää puhua niin paljon, että uuden tulijat tuntevat olonsa tervetulleeksi. Ja suomea niin paljon, että motivoituneet kielen opiskelijat saavat harjoitusta niin paljon kuin he sitä kaipaavat.
On kohtuuton vaatimus, että suomen kielen taito on edellytys työpaikan saamiselle. Meillä ei ole varaa odotella. Vieraassa maassa on paljon muutakin opiskeltavaa kuin vieras kieli. Ja ainakaan minun itsekurillani ei opetella vierasta kieltä tuntia päivässä, joka ikinen päivä. Helpomminkin toteutettavat suunnitelmat jäävät usein puolitiehen.
************
ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.roti.fi/blogit
Mirja Illikainen
ROTI 2023-hankkeen Koulutus ja kehitys -paneelin puheenjohtaja
Professori, dekaani, Oulun yliopisto
Blogit
- ROTI-raportin hyöty kasvu-uralla
- Vastavalmistuneista pidettävä kiinni
- Liikenneinvestoinneilla kilpailukykyä ja hyvinvointia
- Luontokato uhkaa rakentamista
- Parempaa kaupunkivihreää yhteistyöllä
- Lineaaritaloudesta kiertotalouteen
- Rakennetun vihreän kunnossapito kunniaan!
- Kierrätyksestä uudelleenkäyttöön, jätteestä tuotteeksi?
- Vesi- ja viemäriverkostojen saneeraus kohdistettava oikein
- Toteutunut teko on vaikuttava teko
- Systeemisen muutoksen rakennusainekset
- Päästösuunnittelu osaksi kaikkia infrahankkeita
- Jatkuva kehitys on menestymisen elinehto
- Hyvä elinympäristö osaavien tekijöiden työn tulos
- Taide vahvistaa paikan identiteettiä
- Kestävyyssiirtymän massaliike puuttuu
- Systeemistä muutosta ei voi välttää
- Pientalojen energialoikka etenee
- Uudistumista kohti vastuullisuutta!
- Sisustusarkkitehdin äRRäpäät
- Mistä osaajia osaajapulaan?
- Rakennettu ympäristö tarjoaa päättäjille kasvun mahdollisuuksia
- Osaajakartoitus osoittaa: arkkitehtipula uhkaa taloutta
- Vihreät arvot todeksi yhdessä oppimisen kautta
- Laadukas suunnittelu kunnioittaa käyttäjiä
- Sähkötön nyky-yhteiskunta on mahdottomuus
- Maassa maan tavalla – kielikylpyä suomalaisittain
- Liikenneverkot - Suomen tulevaisuuden avaintekijä
- Rusinat pullasta?
- ROTI 2023: Paukkuja uudistumiseen ja resursseihin
- Renovation Wave suomalaisittain
- Digitalisaatio mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja koulutusyhteistyön
- Asumisen vapaus ja valinnan mahdollisuudet
- Tulevaisuuden kestävää kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan nyt
- Yhtiömallilla yli kuntarajojen
- Kehitys osaamisen varassa
- Hyvä suunnittelu luo arvoa rakennetulle omaisuudelle
- Onko asumisviihtyvyys laskussa?
- Elävöittävä toimisto vai kuolettava etätyö?
- Ajan kerrostumien äärellä
- Korjausvelan kasvun pysäyttäminen nostaa palvelutasoa
- Smart City – isäntä vai renki?
- Tampereella taide on osa raitiotietä
- Restaurointiprojekti vaatii luovuutta ja historian kunnioitusta
- Onnistunut taide rakennetussa ympäristössä?
- Kumppanuudella parempaa rakennettua ympäristöä
- Yhdyskuntatekniikka positiivisesti näkyväksi
- Tulevaisuuden visioiminen luovien menetelmien avulla helpompaa
- Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä infran omaisuudenhallinnan politiikkaa
- Julkinen tila saa olla arkkitehtuuriltaan näyttävä