Työn murroksessa ihmisen työuraa koskettavien muutosten määrä kasvaa. Automaatio, tekoäly ja robotiikka muokkaavat nykyisiä työtehtäviä ja hävittävät kokonaisia ammattiryhmiä. Toisaalta ne synnyttävät uudenlaisia tietoja ja taitoja edellyttäviä työtehtäviä. Statuksen vaihtuminen palkansaajasta itsensä työllistäjäksi tai opiskelijaksi on yhä useammalle paremminkin sääntö kuin poikkeus. Menossa mukana pysyminen vaatii jatkuvaa uuden omaksumista, siis jatkuvaa oppimista.
Miltä kuulostaisi ajatus määräaikaisista tutkinnoista? Tutkinto vanhenisi 20 vuodessa, jos osaamisen ajantasaisuudesta ei olisi pidetty kiinni. Ajatuksen esittivät Risto Siilasmaa ja Rasmus Roiha maaliskuun puolivälissä Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Elinikäisestä oppimisesta pitää tehdä itsestäänselvyys, johon yleinen ilmapiiri kannustaa. Pelkkä työssäoppiminen ei riitä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Ilman päivittyvää osaamista ei synny globaaliin menestykseen johtavaa innovointia, joka on Suomen kilpailukyvyn ydin.
Kirjoitusta lukiessa ajatukset palasivat ROTIn Koulutus ja kehitys -paneeliin, jossa menneenä syksynä hetkittäin kiivaaksikin käyneessä keskustelussa yhtenä keskeisenä teemana oli ajantasaisen osaamisen varmistaminen. Keskustelun kuumottavimmaksi aiheeksi nousi ilmastonmuutoksen torjuminen, jossa kiinteistö- ja rakentamisalan tekemisillä tai tekemättä jättämisillä on keskeinen rooli. Rakentamisen hiilijalanjäljen kokonaisvaltainen pienentäminen ja hiilikädenjäljen potentiaalin hyödyntäminen vaatii laajan joukon erilaisia osaajia.
Sitran alkuvuonna julkaisema selvitys: ”Kohti jatkuvaa oppimista” kertoo, että vaikka Suomi on niittänyt mainetta osaamisen huippumaana, aikuisten osaamisen uudistamisessa emme ole onnistuneet. Tilastoissa tämä näkyy verrattain korkeana työttömyysasteena samanaikaisesti, kun kasvualat kärsivät osaajapulasta. Vaikka suomalaisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on kansainvälisesti vertaillen laajaa, on osallistumisprosentti täälläkin pienentynyt. Kaikki eivät ole edelleenkään osallisina tavoitteellisessa oman osaamisen kehittämisessä.
Kiinteistö- ja rakentamisala on yksi eniten osaajapulasta kärsivä ala. Työvoiman vajaus on alallamme jopa 25–40 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman ammattibarometrin eniten pulaa kärsivien ammattien listalla sijalla 11 on rakennusalan työnjohtajat. Tilanne on parempi kuin vuotta aiemmin, mutta syynä voi olla ainakin osittain työvoiman kysynnän lasku. TE-toimistojen mukaan rekrytointitarpeet kasvavat muun muassa rakennusmaalarien ja maansiirtokoneiden kuljettajin ammateissa. Avain tilanteen parantamiseksi on jatkuva kouluttautuminen. Sen avulla mahdollistetaan muun muassa työurien pidentäminen, työn tehostaminen ja ylitarjontaa potevien alojen väheneminen.
Monet kiinteistö- ja rakentamisalan yritykset ovat ymmärtäneet, että työntekijöiden osaamisen systemaattisella kehittämiseen panostamisella on selvä yhteys organisaation menestymiseen. Tämän toimintamallin vyöryttäminen kaikkia organisaatioita koskevaksi käytännöksi edellyttää yhteiskunnalta kannustavaa jatkuvaan oppimiseen satsaamista ja joustavampaa koulutusjärjestelmää. Opettajan jalkautuminen opettajan pöydän takaa työelämässä läsnäolevaksi kehittäjäksi ja valmentajaksi mahdollistaa sekä opiskelijan että organisaation osaamisen kehittymisen. Koko alan avoin vuorovaikutus ja hyvien käytänteiden jakaminen verkostoissa madaltaa kynnystä kokeilla ja löytää uutta.
On helppo yhtyä Sitran selvityksessä esitettyyn tahtoon: Elinikäinen oppiminen täytyy nostaa keskeiseksi osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa. Ja edelleen Siilasmaan ja Roihan sanoin: ”Jos koulutusvallankumoukseen yhdistettäisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, johon panostettaisiin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, Suomi olisi lyömätön!”
ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi/blogit
www.twitter.com/ROTI2019
www.facebook.com/ROTI2019
www.roti.fi
Marita Mäkinen
ROTI 2019 Koulutus ja kehitys -paneelin pj
Toimitusjohtaja, FISE Oy
Useampi meistä lienee joskus saanut tehtäväkseen kehittää jotakin sellaista, jossa lopputulos ei ole ennalta tarkkaan tiedossa, ja mahdollisia ratkaisujakin on useita. Jotta projekti on edennyt, on pitänyt valita, kuinka tarkasti tehtävä pitäisi suunnitella ja olisiko se toteutettava itse vai ryhmätyönä. Päätöksiä on helpottanut, jos käytettävissä on ollut eri osa-alueiden asiantuntijoista koostuva sitoutunut ryhmä, jolla on myös ketterien kehitysmenetelmien osaamista.
Suomi on siirtynyt osaksi globaalia taloutta ja yhteisöä, jolloin liikenteen infrastruktuuri täytyy nähdä uudesta näkökulmasta. Kaikkien liikenneverkkojen ja -palvelujen on edistettävä Suomen menestystä kansainvälisessä kaupankäynnissä ja kommunikoinnissa.
Jotta päästöt saadaan riittävän alas, on koko rakennuksen elinkaari saatava mukaan ilmastotalkoisiin lähtien tuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksista, rakentamiseen ja kiinteistöjen käyttöön ja lopulta purkuun.