Hyvin toimiva liikenneverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kasvun.

Suomessa Väylävirasto vastaa valtion laajasta väyläverkostosta, joka kattaa tie- ja rataverkot sekä vesiväylät. Valtion tieverkon laajuus on noin 78 000 kilometriä, rataverkon noin 6 000 kilometriä ja kauppamerenkulun väylien noin 4 000 kilometriä. Näiden lisäksi liikenneinfraan kuuluvat muun muassa kuntien ja kaupunkien kadut, yksityistiet ja lentoasemat. Liikenneväylät mahdollistavat osaltaan yhteiskunnan toimivuuden, mahdollistaen kuljettamisen ja liikkumisen.

Pitkien etäisyyksien ja keskimäärin maltillisten liikennemäärien maassa puhutaan usein kuin liikenneverkosto olisi jo valmis, ikään kuin liikenteellisesti kaikki olisi valmista. Näkökulman soisi olevan mieluummin sellainen, että tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat väyläverkot mahdollistavat hyvin toimivat kuljetuksen ja liikkumisen, jotta muun muassa logistiset kustannukset saataisiin alhaisemmiksi suhteessa kilpailijamaihin. Ajoneuvojen massojen ja mittojen kasvun myötä logistista tehokkuutta onkin saatu parannettua, mutta väylien taso ei nykyisellään täysin vastaa kasvaneisiin kuljetuskokoihin.

Henkilöliikenteen tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta kaupungistuminen on merkittävä pitkän ajan kehityssuunta. Kaupungistuminen on jatkunut vuosikymmeniä, ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa asukasluvun kasvu tullee jatkumaan etenkin suurilla kaupunkiseuduilla. Etätyö vaikuttaa liikennemääriin, mutta kyllä asiantuntijatyö toimistolla yhdessä kollegoiden jatkuu tulevaisuudessakin, vaikkei ehkä viitenä päivänä viikossa. 

Huoltovarmuuden näkökulmasta liikenneverkkojen merkitys on keskeinen. Erityisesti merenkulku on Suomen elinkeinoelämän selkäranka, sillä yli 90 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meritse. Myös vanha toteamus - ”Suomi on saari” - kuvaa hyvin Suomen riippuvuutta merikuljetuksista. Tänä päivänä korostuvat toki myös  Ruotsin ja Norjan maayhteyksien merkitys, vaikkakaan merenkulkua vastaaviin volyymeihin ei päästäkään.

Yhteiskunnassa on runsaasti keskenään kilpailevia tarpeita, ja resursseista käydään kilpailua. Liikenneinvestointien kustannuksia täytyy suhteuttaa saatuihin hyötyihin, sillä niillä mahdollistetaan parempaa liikkumista ja kuljettamista, ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääntymistä. Lisäksi on tärkeää tarkastella kilpailukykyä suhteessa lähimpiin kilpailijamaihin, esimerkiksi Ruotsissa investointien volyymi on selvästi korkeammalla tasolla.

Valtion tie-, rata ja vesiväylien kehittämishankkeiden volyymi on tänä vuonna noin 560 miljoonaa euroa. Tiehankkeita on ollut käynnissä kymmenen, ratahankkeita 15 ja yksi meriväylähanke. Hallitusohjelman kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun kaikkialla Suomessa on erittäin merkittävä.

Kemin meriväylän kehittämisen valmistumista juhlistettiin aurinkoisena päivänä marraskuussa 2023. Valtion meriväylän syventäminen maksoi noin 33 miljoonaa euroa. Samaan aikaa kehitettiin Kemin satamaa. Kehittämispanokset ovat siis yksittäin tarkasteltuina merkittävät. Kuitenkin kun niitä tarkastellaan suhteessa Metsä Groupin biotuotetehtaan toteuttamiseen - jonka toteutumisen edellytys Kemin meriväylän ja sataman kehittäminen olivat - muuttuu näkökulma kokonaan. Biotuotetehdas työllistää suoraan 250 henkilöä, ja kokonaisuudessa sen työllisyysvaikutus on noin 2 500 henkilöä. Lisäksi tehdas tuottaa merkittävästi uusiutuvaa sähköä.

Liikenneverkkojen kehittäminen on pitkäjänteistä, ja valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen työryhmän, joka liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen johdolla valmistelee valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältöä. Kyseessä on yli hallituskausien ulottuva tiet, radat ja vesiväylät huomioiva kehittämisohjelma.

Toimiva liikenneinfra - kattaen tieverkon, rautatiet ja meriväylät - mahdollistavat tulevaisuudessakin hyvinvointia ja kilpailukykyä. Liikenneinfran kehittämistä tulee tarkastella investointina tulevaisuuteen – mahdollistaen teollisuuden investoinnit Suomeen jatkossakin. 

********

ROTI 2023 kokoaa yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
www.roti.fi
www.roti.fi/blogit

 

Magnus Nygård

ROTI 2023-hankkeen Liikenneverkot -paneelin jäsen
Toimialajohtaja, Väylävirasto

Kuva: Väylävirasto

 

Takaisin listaukseen